Väyläviraston ympäristötoimintalinjassa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet väylänpidon kasvihuone-kaasupäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiselle. Tavoitteena on hankintatoiminnan kehittämisen avulla vähentää väylänpidon haitallisia ympäristövaikutuksia.

Suomessa on noin 42 000 ajoratakilometriä tiestöä, jonka turvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja ajomukavuutta lisätään tiemerkinnöillä. Myös älyliikenne asettaa tiemerkinnöille kasvavia vaatimuksia. Tiemerkintöjen tekeminen aiheuttaa CO2– ja mikromuovipäästöjä. Infrap Oy on laatinut Väyläviraston toimeksiannosta selvityksen, jossa tutkitaan CO2 – ja mikromuovipäästöjen lähteitä. Tämä selvitys on jatkoa Liikenneviraston vuosina 2014-2015 toteuttamaan kehittämisprojektiin, jossa selvitettiin hoidon alueurakoiden ympäristönäkökohtia. Vuosille 2017-2020 toimenpiteiksi on määritelty kehittää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä vaatimuksia päällystehankinnoissa.

Infrap Oy:stä selvityksen tekemisestä vastasivat Harri Linnakoski (projektipäällikkö), Jouni Juurikka, Jukka Kirjavainen ja Eino-Matti Hakala. Alla on lyhennelmä tehdystä selvityksestä ja sivun alakulmasta löydät linkin julkaistuun selvitykseen.

Vuonna 2018 toimivien ajoratamerkintöjen ylläpitämiseksi Suomen maanteille valmistettiin ja levitettiin noin 12 950 tonnia tiemerkintämassaa, noin 1 175 000 litraa tiemerkintämaalia sekä noin 2 300 tonnia sirotehelmiä. Tiemerkintämateriaalien levittämisen ja sitä edeltävien toimien tekemiseen kului kalustolta yli miljoona litraa polttoainetta. ELY- keskusten maanteillä oli Palvelusopimusten mukaan tiemerkinnöillä ylläpidettävää tiestöä noin 38 700 ajoratakilometriä vuonna 2018. Ylläpitotöiden lisäksi uusia tiemerkintöjä tehtiin päällystyskohteilla, joita vuonna 2018 valmistui noin 2 900 ajoratakilometriä.

Tässä selvityksessä tehtyjen laskelmien pohjalta tiemerkintöjen tekeminen tuotti CO2-päästöjä vuodessa noin 15 000 tonnia eli keskimäärin noin 360 kg ajoratakilometriä kohden. Tiemerkinnän päästöt ovat noin 0,14 % liikenteen päästöistä. Päästöistä noin 290 kg/ajoratakilometri, eli 80 %, syntyi käytetyistä materiaaleista ja loput 70 kg ajoratakilometriä kohden, kuljetuksiin ja työhön kulutetusta polttoaineesta.

Suomen maanteillä vuoden 2018 aikana kuluneista tiemerkinnöistä irtoava, teoreettinen enimmäismäärä mikromuovia on, laskentatavasta riippuen, noin 590 tai noin 1 620 tonnia eli noin 15 tai noin 42 kg ylläpidettyä ajoratakilometriä kohden. Tiemerkinnän hienontumisesta syntyvien mikromuovien kulkeutu-misesta maanteiltä vesistöihin ei otettu kantaa tässä työssä.

Koko selvityksen ajan on tiemerkintäala ollut positiivisesti mukana tukemassa selvitystä ja yhdessä PANK ry:n tiemerkintävaliokunnan ja Väyläviraston kanssa tehdään tiekartta, mitä toimenpiteitä päästöjen pienentämiseksi tiemerkintäalalla tehdään.

Selvityksen pohjalta on esiin noussut tarvittavia toimenpiteitä
– päästötavoitteiden määrittelemiseksi ja hankintojen kehittämiseksi
– tienpidon kehittämiseksi
– kuljetus- ja konekalustoa koskevien vaatimusten kehittämiseksi

Esimerkkeinä mahdollisista toimenpiteistä on ehdotettu
– kannustinjärjestelmien ja/tai vaatimusten asettamista käytettyihin materiaaleihin
– biopohjaisten raaka-aineiden käyttö
– tiemerkintöjen kulutuskestävyyden parantaminen
– tiemerkintöjen tekeminen jyrsittyyn uraan suojaan rengaskulutukselta
– EURO- ja Stage-luokitusten nostaminen tiemerkintätöissä käytettävälle kalustolle
– Biodieselin käyttö pudottaisi suoraan CO2-päästöjä
– päästöselvitysten tekeminen tiemerkintöjen elinkaaren (LCA) parantamiseksi

Lisäselvitykset ja avoin keskustelu siitä, missä menee ympäristöystävällisyyden ja turvallisuuden (paluuheijastuvuus ja valkoisuus) sekä ympäristöystävällisyyden ja merkintä kustannusten (biopohjaiset raaka-aineet, kulutusta paremmin kestävät merkinnät yms.) väliset rajat, on tarpeen.

Suora linkki julkaisuun: https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-13_co2_paastomuuttujat_web.pdf

Linkki Väyläviraston julkaisuihin: https://vayla.fi/julkaisut/julkaisut

Lisätietoja.

Harri Linnakoski

Harri Linnakoski

Aluejohtaja
Jouni Juurikka

Jouni Juurikka

Toimitusjohtaja

Jukka Kirjavainen

Jukka Kirjavainen

Toimialajohtaja
Eino-Matti Hakala

Eino-Matti Hakala

Insinööri